
Tällä viikolla Emil on työkeikalla Nordmalingissa kollegoidensa Jorma Salmgrenin ja Gustav Jonssonin kanssa. He kaikki johtavat omia rakennusyrityksiä, mutta tekevät joskus yhteistyötä suuremmissa projekteissa. Tällä kertaa he kunnostavat hirsitalon julkisivua, juuri sellaista työtä josta Emil nauttii.
Aiemmassa Björnkläderin artikkelissa kerroimme Emilstä ja hänen taustastaan sekä siitä, että hän on aina arvostanut laatua, perinteisiä rakennustapoja ja vankkaa käsityötä. Rakennussuojeluun erikoistuminen tuntui hänelle luonnolliselta askeleelta.





Vuokratyövoimaa
Kolme miestä on Jorma Salmgrenin kotiseudulla. Jorma asuu Nordmalingissa ja on työskennellyt puuseppänä lukion jälkeen. Hän on nyt 39-vuotias ja toimii paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana kylässään.

Jorma työskenteli aiemmin kattopeltiseppänä, mutta vuonna 2011 hän osallistui hirsirakennuskurssille Avestassa. Siitä lähtien hän on työskennellyt hirsitalojen parissa.


Gustav Jonsson on 26-vuotias ja kotoisin Vännäsistä. Hänellä ja Emilillä on yhteistä se, että molemmat ovat opiskelleet rakennussuojelua Mariestadissa. Vuonna 2019 Gustav perusti oman yrityksensä ja työskenteli jonkin aikaa Salassa ja Upplannin rannikolla ennen kuin muutti takaisin Västerbotteniin.
Opiskeluaikanaan Mariestadissa Gustav suoritti työharjoittelun Emilsin rakennusyrityksessä.
Sekä Jorma että Gustav jakavat Emilsin ajatukset puusepäntyöstä, ympäristöstä ja kestävyydestä.


Perinteen jatkaminen
Emilille on erittäin tärkeää siirtää vanhat rakennusperinteet ja -tiedot seuraaville sukupolville. Muuten ne katoavat, hän sanoo.


– Parasta työssäni on, kun saan työskennellä jonkin kanssa, joka on ollut koskemattomana todella kauan.

Esimerkiksi kun Emil saa mahdollisuuden avata lattian hyvin vanhassa rakennuksessa ja paljastaa sen alla olevan rakenteen. Silloin on kuin hän avaisi ikkunan siihen, miten menneiden aikojen käsityöläiset rakensivat ja ratkaisivat kaikki ongelmat. Silloin hän viihtyy.

Nouseva trendi
Viime vuosina kestävyys on muodostunut yhä tärkeämmäksi ja asiakkaat vaativat yhä useammin hyvää ympäristötyötä. He haluavat kestäviä taloja, jotka pysyvät pystyssä pitkään ja ovat kohtuuhintaisia. Yleensä useimmat haluavat jättää mahdollisimman pienen jäljen ympäristöön.
Emilille on aina ollut luontevaa korostaa toimintansa kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Vaikka hän rakentaakin joskus uutta, vanhan talon kunnostaminen on oikea tapa toimia ympäristön kannalta, Emil sanoo.
Jorma on samaa mieltä. Hänen tärkein ympäristötyönsä laadukkaan työn ohella on juuri hirsitalojen rakentaminen. Ne ovat pitkällä aikavälillä uskomattoman kestäviä rakennuksia, jotka kestävät paitsi 50 vuotta myös 150 vuotta. Mutta tärkeää on, että taloista huolehditaan oikein.



Vanhoja taloja kunnostaessa on tiedettävä, mitkä materiaalivalinnat toimivat pitkällä aikavälillä. Yleisesti on valittava materiaaleja, jotka olivat yleisiä ennen vanhaan, muuten voi tulla ongelmia.
Gustav sanoo, että esimerkiksi vanhan talon julkisivua kunnostaessa ei ehkä tarvitse vaihtaa kaikkea panelointia. Sen sijaan voi vaihtaa huonot kohdat ja säilyttää hyvät.


– Ja jos paikan päällä on vanhaa puutavaraa tai asiakkaalla on puutavaraa, jota voi käyttää, käytän sitä mielelläni, sanoo Gustav.


Ympäristötyön parantaminen
Emil sanoo, että kaikilla yrityksillä on varmasti mahdollisuus parantaa ympäristötyötään. Hän itse sanoo voivansa tehdä vielä paremmin omassa toiminnassaan. Esimerkiksi hän kierrättää huolellisesti rakennusmateriaaleja työmailta, mutta hän voisi huolehtia työkaluistaan ja koneistaan hieman paremmin.

– Parantamisen varaa on aina, Emil sanoo. Niin kuin kaikissa toiminnoissa. Se on jatkuva prosessi, jota on tarkasteltava koko ajan.

Toinen hyvä tapa toimia ympäristön hyväksi on ostaa laadukkaita tuotteita. Näin tekevät kaikki kolme, Emil, Gustav ja Jorma.

– Yritän ajatella laatua, sanoo Jorma. Kaikkea, mitä ostan, työkaluja, vaatteita, kaikkea. Sen pitää olla laatua ja mieluiten kestää niin kauan kuin mahdollista.

He käyttävät työhousuja Björnkläderin Soul-kokoelmasta, malli Karma.
Kun housut pitkän ja uskollisen käytön jälkeen silti rikkoutuvat, yrittää Gustav ommella ne. Lopulta hän kuluttaa kankaan loppuun, eikä sitä voi enää korjata.

– Jos housut repeävät haarasta, muu osa housuista on vielä ehjä, sanoo Gustav. On sääli vain heittää ne pois ja ostaa uudet.

Kestävä design
Kun kävelet yli esineiden, kiipeät telineille tai kyykistyt tehdäksesi työsi rakentajana, tarvitset hyvin istuvat työhousut. Siitä on hyötyä pitkällä aikavälillä, sillä hyvä istuvuus auttaa vaatteita kestämään kauemmin. Tämä pätee tietenkin paitsi Karma-housuihin myös kaikkiin Björnkläderin housuihin.


Lisäksi Björnkläderin kaikkien ammattihousujen erityisen kulutukselle alttiit alueet, kuten polvet, lahkeensuut ja takataskut, on vahvistettu.
Karma-housujen suuret käsityötaskut ovat myös siirrettävissä toiselle puolelle. Ne ovat siis irrotettavissa, jos et halua käyttää niitä ollenkaan tietyissä töissä.

– Jos sinulla on usein paljon nauloja ja ruuveja roikkuvissa taskuissa, jotka hankaavat ja kuluttavat kangasta, sanoo Emil, roikkuvat taskut voivat kulua paljon ennen itse housuja. Jos niissä on reikiä, ne voi helposti vaihtaa sen sijaan, että joutuisi vaihtamaan koko housut.


Emil on myös erittäin ihastunut irrotettavien roikkuvien taskujen yhteen designyksityiskohtaan.
– Jos roikkuvat taskut ovat reidelläsi istuessasi, niiden sisältö liukuu ulos. Björnkläder on ottanut tämän huomioon varmistamalla, että taskut ovat reisien ulkosivulla, jotta sisältö pysyy paikoillaan – sekä tauoilla että työskennellessäsi.

Laboratoriotestatut materiaalit
Kristin Hallbäck, tuotepäällikkö Björnkläderillä, sanoo, että Soul-kokoelma on tehty kestämään, jotta vaatteita voi käyttää pitkään. Ne on suunniteltu istumaan hyvin, jotta niitä voi pitää koko työpäivän.
Itse housujen materiaali on erittäin tärkeää, ja sen on kestettävä ammattilaisten päivittäisessä työssä kohtaamia rasituksia ja kulumista.
Siksi Björnkläderin tuotetiimi Göteborgissa testaa kaikkien tuotantojen kaikki materiaalit laboratoriossaan. Näin voidaan taata, että kankaat kestävät pitkään ja että vaatteet täyttävät Björnkläderin korkeat laatuvaatimukset.


Kuten Emil sanoo, ympäristötyössä on aina parantamisen varaa. Ammattivaatteiden valmistajana on monia tekijöitä ja osia, kuten esimerkiksi tuotanto, jotka on tarkastettava ennen kuin koko prosessista saadaan yleiskuva.
Esimerkiksi lankojen, nappien, erilaisten kankaiden, toimitusten, kuljetusten, itse puuvillan viljelyn ja värjäyksen valmistajat ovat vain muutamia esimerkkejä, jotka on tunnettava.

Tulevaisuudessa vielä parempi
Emil uskoo, että tulevaisuudessa tulemme toivottavasti olemaan vielä parempia kestävyydessä ja ympäristöajattelussa. Meidän on palattava takaisin perinteisempiin tapoihin tehdä asioita. Esimerkiksi alkaa korjata vaatteita ja elektroniikkaa uudelleen sen sijaan, että heittäisimme ne pois ja ostaisimme uusia.
Tästä syystä vanhojen, koeteltujen tapojen säilyttäminen kestävien asioiden tekemiseksi tulee yhä tärkeämmäksi.
Emilin mielestä koko rakennusala täytyy muuttaa rakentamistapaansa ympäristöystävällisemmäksi. Nykyään rakennetaan maksimoidakseen tulot tänään, ja laatu ja ympäristö jäävät taka-alalle.


Tämä asenne on muutettava, jotta saamme ympäristöystävällisempiä asuntoja, jotka kestävät yhtä kauan kuin vanhat hirsitalot, vähintään sata vuotta ja paljon pidempäänkin.
Samalla on ymmärrettävää, että näin tapahtuu, Emil sanoo. Rakentaminen ei ole halpaa, joten kustannus on ratkaiseva tekijä.
Mutta viime vuosina on alettu rakentaa enemmän puusta myös suuria kerrostaloja. Rakenteissa on liimapuupalkkeja, ja koska puu on orgaaninen materiaali, se ei ole vain kierrätettävissä, vaan se sitoo myös hiilidioksidia.

– On tärkeää löytää uusia järjestelmiä kestävämpään rakentamiseen, sanoo Emil. Sen on oltava mahdollista ja paljon helpompaa vaihtaa osia, jotka ovat rikkoutuneet tai muuten vahingoittuneet rakennuksessa.

Nykyisessä rakennustekniikassa ei ole näin. Uusissa taloissa tiettyjen osien vaihtaminen on paljon monimutkaisempaa kuin vanhoissa taloissa.


– Lähituotannon valitseminen on myös tärkeä tekijä ympäristötyössä, Emil sanoo. Hän yrittää valita puutavaraa ja muita materiaaleja Västerbottenista niin usein kuin mahdollista.

Näin hän vähentää tarpeettomia kuljetuksia eikä joudu ostamaan materiaaleja muista maista, joissa ei ehkä aina noudateta niin tiukkoja ympäristölakeja kuin meillä Suomessa.
Jorma ja Gustav yrittävät myös käyttää paikallisia materiaaleja niin paljon kuin mahdollista.
Jorma pohtii paljon koko puutavaran valmistusketjua. Hänen unelmansa olisi pystyä ostamaan puutavaraa ja heti saada tietää tarkalleen, mistä se on peräisin, miten se on korjattu ja kuljetettu.
Tässä suhteessa metsäteollisuuden olisi parannettava, hän sanoo.


Oman talon kunnostaminen
Kun Emil ei rakenna ja kunnosta asiakkaidensa taloja, hän ja hänen puolisonsa kunnostavat maatilaansa Uumajan ulkopuolella.
Emilillä on kädet täynnä töitä, mutta samalla hän tekee jotain, johon hän uskoo ja josta hän innostuu. Hän ja hänen ystävänsä Jorma ja Gustav siirtävät vanhaa käsityötaitoa seuraaville sukupolville.
Ja koska Västerbottenin alueella on paljon hirsitaloja, heillä kaikilla kolmella riittää paljon tekemistä vielä pitkään. Ei vähiten jatkaakseen hyvää kestävyyden ja ympäristötyön parissa ja inspiroidakseen muita seuraamaan heidän jalanjälkiään.
Jotta tulevaisuus voisi olla parempi.
Kläder i reportaget
